OHUTTAEn minä enää, se vannoo
En ikinä enää
Niin varmaan, me kuiskataan
ja sisimmässämme huudetaan
Ei, ethän sinä tarkoita
Ei, et tahallasi satuta
Kun maa jalkojemme alta
hajoaa, repeää
Me itsemme kootaan
ja taas pelätään
Pelkkää valhetta, valhetta
turtana valheistasi
kuin suolaista sadetta
suoraan haavaan
En minä enää, se vannoo
En koskaan enää
Niin, me hiljaa myönnetään
vaikka totuus tiedetään
28.09.2010
pintaa ohutta, niin pettävää
np. Kaija Koo - Vanhaa suolaa
Uuteen haavaan huudat vanhaa suolaa, kun sitä kirvelee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti